Uudenmaan Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma
1. Luontokato pysäytettävä
Ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset ovat herättäneet kriisitietoisuuden ja ilmastopolitiikassa onkin otettu merkittäviä askeleita eteenpäin. Nyt tarvitaan kaikki sektorit läpileikkaavia päätöksiä, joiden avulla turvataan ja edistetään myös luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti.
Uudellamaalla uhanalaisten luontotyyppien, esimerkiksi vanhojen metsien, jalopuumetsien, niittyjen, järvien, virtavesien, ruovikkojen ja kosteikkojen sekä Suomenlahden tilaa on parannettava ja suojeluastetta nostettava.
Luonnon monimuotoisuutta täytyy vaalia luonnontilaisten arvoalueiden lisäksi myös kaupunkiympäristöissä ja lähellä ihmistä. Pölyttäjät olennaisena osana ekosysteemien toimintaa tulee huomioida päätöksenteossa ja kaupunkisuunnittelussa. Valtion on tarjottava riittävä rahoitus luonnon monimuotoisuuden ennallistamiseen.
Uudenmaan Vasemmistoliitto vaatii luonnonsuojelualueiden pinta-alan selkeää kasvattamista. Nykyisiä Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoja tulee laajentaa julkisomisteisille alueille niiden läheisyydessä sekä yhdistää Porkkalan alue Tammisaaren kansallispuistoon ja ulottaa Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Loviisasta aina Porvoon, Sipoon ja Helsingin edustalle julkisomisteisille alueille.
Uudenmaan Vasemmistoliiton mielestä Lapinjärven valtionmetsien alueelle on tarpeellista perustaa luonnonpuisto. Lakisääteisen suojelun piirissä alueella on nykyisin 21 hehtaarin suuruinen Ilveskallion metsä. Sen ympäristössä säilynyt yhtenäinen suojelematon metsäkokonaisuus on koko Uudenmaan laajimpia vanhojen metsien alueita. Alueella on esimerkiksi poikkeuksellisen runsas vanhan metsän lintulajien kanta ja kääpälajisto on monipuolista. Uudellamaalla on entuudestaan vain yksi luonnonpuisto ja koko Etelä-Suomessa kaksi.
2. Joukkoliikenteestä tehtävä kattavaa ja saavutettavaa
Liikkumisen mahdollisuuksien eriarvoisuus on koko Uudenmaan laajuinen ongelma. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella on joukkoliikenteen järjestämisen kanssa useissa kunnissa isoja haasteita. Esimerkiksi ikäihmisten, vammaisten sekä alaikäisten kulkeminen kouluihin, asioille tai vaikkapa terveyskeskukseen on usein pelkästään julkisen liikenteen varassa.
Sujuva joukkoliikenne lisää työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia Uudenmaan asukkaille, mahdollistaa tehokkaamman kaupunkitilan käytön, turvallistaa liikennettä sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja liikennemelua. Joukkoliikenteen toimivuuteen panostaminen on myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymys.
Uudenmaan Vasemmistoliitto vaatii lisää rahoitusta bussi- ja raideliikenteelle. Lippuhintojen osalta joukkoliikenteen on oltava aina auton omistamista edullisempaa. Joukkoliikenteen lippujen hintoja tulee alentaa koko Uudenmaan alueella. Kehyskuntien asemien yhteyteen on lisättävä maksuttomia liityntäpysäköintipaikkoja.
Joukkoliikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta on parannettava. Apuvälineiden, vaunujen ja rattaiden kanssa pitää päästä kulkemaan maksutta lähiliikenteessä.
Uusien yhteyksien osalta meidän on panostettava Uudenmaan poikittaisliikenteeseen. Olemassa olevia tavaraliikenneratoja on käytettävä myös henkilöliikenteessä. Kerava–Nikkilä-rataa tulee hyödyntää lähijunaliikenteessä yhdysratana Pasila–Riihimäki-radalle. Hyvinkää–Karjaa-rata on avattava henkilöliikenteelle. Se palvelisi ainakin Hyvinkään, Rajamäen, Kiljavan, Röykän, Otalammen, Ojakkalan, Nummelan, Lohjan ja Karjaan asukkaita. Pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä parantavat esimerkiksi Vantaan ja Espoon raitioliikenneyhteydet.
3. Toimiva julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on sijoitus tulevaisuuteen
3.1 Sote-palveluiden monopolit murskaksi – verorahat oman tuotannon vahvistamiseen
Uudenmaan Vasemmistoliiton mielestä sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava pääosin julkisina palveluina, ja niiden asemaa on vahvistettava. Tarvittaessa julkisia palveluita voidaan täydentää esimerkiksi käyttämällä palveluseteleitä tai ostopalveluita.
Yksityisten valtakunnallisesti toimivien isojen sote-alan yritysten omistajat ovat usein erilaisia yrityksiä ja pääomasijoittajia eri omistusosuuksilla. Niiden tavoitteena on pyrkiä voittojen maksimointiin. Monimutkaistenkin omistusketjujen päästä löytyy usein ulkomainen yritys, jolloin voitot on helpompi siirtää ulkomaisille tileille, pois verottajan ulottuvista.
Sote-palveluilla miljoonavoittojen tekemistä tulee rajoittaa lainsäädännöllä. Voitontavoittelu sote-alalla on tavallista vaativampaa johtuen kilpailuasetelmasta julkisen puolen kanssa. Voitot nyhdetään usein joko työntekijöiden tai asiakkaiden oloja heikentämällä, osa työnantajista suosii jopa molempien yhdistelmää. Lopputuloksena kuulemme mediasta märissä vaipoissa makaavista vanhuksista, lastensuojelulaitoksissa kaltoinkohdelluista nuorista sekä ääripäässä laiminlyöntien takia suljetuista vammaisten ihmisten asumispalveluyksiköistä. Mielestämme tällainen ei voi jatkua.
Sote-palveluiden siirryttyä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle, siirtyi myös valvontavastuu valtiolle. Valvontaa on vahvistettava ja raportointivelvollisuutta tehostettava. Hoito- ja palvelujonoja ei pidä purkaa lähettämällä potilaat yksityisten yritysten hoidettavaksi, vaan ulkoistamisen sijaan on suosittava julkisia toimijoita.
Osassa kunnista on jo päädytty tilanteeseen, jossa esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon yksiköt ovat kaikki yksityisten yritysten omistuksessa. Tämä on myös johtanut tilanteisiin, joissa julkisen puolen yksiköiden puuttuessa yksityiset yritykset ovat pystyneet nostamaan hintojaan.
Uudenmaan Vasemmistoliitto haluaa lisätä niin sijaishuoltoon kuin vanhusten ja vammaisten hoivapalveluihinkin julkisen puolen yksiköitä sekä parantaa niiden tuottamien palveluiden laatua. Mielestämme julkisten palveluiden tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto.
3.2 Osallisuuteen kannattaa investoida
Uudenmaan Vasemmistoliiton mielestä ihminen on nähtävä aktiivisena kansalaisena ja oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistäjänä. Asiakkaat tulee ottaa entistä paremmin mukaan palveluiden suunnitteluun, tuottamiseen ja arvioimiseen. Asiakasosallisuus tuo kokemustiedon näkyväksi ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle. Osallisuuteen investoiminen tuottaa asiakastyytyväisyyttä, hyvinvoivan henkilökunnan sekä edistää yhdenvertaisuutta, palveluiden oikea-aikaisuutta ja kohdentamista, saatavuutta ja saavutettavuutta.
3.3 Hyvinvointialueiden ja HUS:n toiminta on turvattava
Valtio voi estää eriarvoisuuden kasvua antamalla lisää resursseja sote-palveluihin hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta ei missään nimessä saa leikata. Hyvinvointialueiden ja HUS:n toimintaan on panostettava nykyistä enemmän kaikilla toimialoilla. Palveluiden tulee olla asiakkaan taustasta riippumatta yhdenvertaisia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön on investoitava riittävästi kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan Uudellamaalla lisää resursseja kaikille ikäryhmille. Psykiatrisia sairaalapaikkoja on lisättävä. Avohoito ei saa olla säästökeino. Erityisesti Uudenmaan osalta erityistarpeet lisäävät psykiatrian ja päihdepalveluiden tarvetta.
Palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja perustason palveluiden riittämättömyys ohjaavat asiakkaat helposti erikoissairaanhoitoon, jonka kapasiteetti on rajallinen. Perusterveydenhuoltoon ja matalan kynnyksen apuun sekä tukeen on ohjattava lisää rahaa. Yksilölliset palvelupolut on turvattava. Uudellamaalla on madallettava perus- ja erikoistason välistä raja-aitaa.
Erikoissairaanhoidon toimivuutta on parannettava. Yhteistyö HUS:n ja hyvinvointialueiden välillä on saatava toimimaan. Yliopistosairaaloiden ja tutkimuksen rahoitus on turvattava.
4. Onnistunut kotoutuminen luo turvallisuutta ja edellytyksiä ihmisarvoiselle elämälle
Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Uudellamaalla. On siksi erityisen tärkeää, että maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa kotoutumis- ja muut palvelut Uudenmaan alueella sujuvasti ja yhdenvertaisesti. Kotouttamispalveluiden pirstaleisuutta tulisi vähentää selvittämällä mahdollisuutta koko Uudenmaan kattavan yhden palvelutiskin mallin luomiseen. Tällä hetkellä palvelut on hajautettu eri virastoihin, kuntiin ja hyvinvointialueille.
Panostaminen maahanmuuttajien kotoutumiseen on nähtävä aivan välttämättömänä investointina, sillä huono kotoutuminen tulee pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ihmisten ulossulkemisen muodossa. Hyvä kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa suomen tai ruotsin kielen, koulutuksen ja työn avulla, ja saa tarvittavat tiedot ja taidot toimiakseen yhteiskunnan jäsenenä.
5. Koti on ihmisoikeus
Jokaisella on oltava oikeus asuntoon ja varaa asumiseen. Vuokra-asuntojen hintataso on Uudellamaalla karannut monien ihmisten ulottumattomiin. Uudellamaalla on välttämätöntä nostaa valtion tukeman ARA-rakentamisen määrää 40 prosenttiin asuntotuotannosta. Näin saadaan myös painettua markkinavuokria alas.
Asumistukeen käytetään moninkertaisesti enemmän valtion rahaa kuin kohtuuhintaisten asuntojen ARA-tuotantoon. Tämä suhde pitää muuttaa. Ylisuuret vuokrankorotukset estävä vuokrajarru on otettava käyttöön.
Asunnottomuus on poistettava turvaamalla perustuslailla jokaiselle oikeus turvalliseen ja kohtuuhintaiseen asuntoon. Suomessa oli vuonna 2022 lähes 4000 asunnotonta, joista noin puolet elää Helsingissä ja Uudellamaalla.
Asunnottomuuden varalle on tarjottava riittävästi matalan kynnyksen hätämajoitustilaa ja palveluita. Jokaiseen Uudenmaan kuntaan on perustettava ensisuoja terveysaseman yhteyteen. Asunnottomien palveluissa tulee huomioida myös naiset ja sukupuolivähemmistöt. Asunnottomuuden poistamiseksi on myös rakennettava riittävästi asunto ensin -periaatteen mukaisia asuntoja.