Uudenmaan Vasemmistoliitto: Suomen metsätaloudessa lisättävä metsän jatkuvaa kasvatusta

Uudenmaan Vasemmistoliitto ottaa kantaa metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta. Asiaa käsiteltiin piirijärjestön syyskokouksessa 24.11. ja piirihallituksessa 19.1.

Metsän jatkuva kasvatus on paitsi ympäristöystävällisempää, jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuuseen ja viljelyyn perustuva jaksollinen kasvatus. Metsänomistaja saa tuottoa avohakkuuta useammin, koska yläharvennukset suoritetaan 15–25 vuoden välein eikä metsän päätuloa tarvitse odottaa 80 vuotta. Kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon ei tarvita. Tuottoisimpia kuitu- ja tukkipuumittaa lähestyviä puita ei alaharvennuksen tavoin poisteta, vaan niille lisätään yläharvennuksin tilaa vankistua ja kasvaa. Näin saadaan laadukkaampaa ja arvokkaampaa tukkipuuta. Työllisyys paranee ja vientitulot lisääntyvät, kun puun jalostusarvo kasvaa siirryttäessä sellumassan tuotannosta korkealaatuisen sahapuun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuotantoon. Metsänomistajien kantorahatulojen kasvaessa maaseutu pysyy elinvoimaisempana ja asutumpana. Metsien taloudellista tuottoa voi myös lisätä nopeasti hyödyntämällä niitä hyvinvointipalveluissa, matkailussa ja liikunnassa.

Luonnon ja ilmaston kannalta jatkuvassa kasvatuksessa on monia etuja avohakkuisiin perustuvaan metsätalouteen verrattuna. Metsä pysyy erirakenteisena muistuttaen luonnonmukaisen metsän rakennetta ja sen virkistys- ja maisema-arvot säilyvät. Mikä tärkeintä, jatkuvassa kasvatuksessa metsän ekosysteemi ei tuhoudu, jolloin eliölajien elinympäristöt sekä luonnon monimuotoisuus säilyvät paremmin.  Sen sijaan avohakkuut tuhoavat hakkuualueen metsäekosysteemin lähes täysin. Tällä hetkellä metsäluontotyypeistä uhanalaisia on 76 % ja metsälajeista lähes tuhat.. Metsätalous on suurin yksittäinen syy sekä metsäluontotyyppien että metsälajien uhanalaisuuteen, koska se on pirstonut metsät pienemmiksi sekä muuttanut niiden ikärakenteita, puulajisuhteita ja lahopuun määrää.

Jatkuvan kasvatuksen metsät ovat monimuotoisuutensa takia vähemmän alttiita ympäristötuhoille ja sopeutumiskykyisempiä ilmaston muutoksissa. Peitteinen metsätalous edellyttää vähäisempää maanmuokkausta ja turvaa siten metsien maaperän hiilivarastoja sekä vähentää ympäröivien vesialueiden pilaantumista erityisesti turvemailla. Laskelmien mukaan myös hiilitase ja hiilivarastot ovat jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa suuremmat.

Vuoden 2014 uudessa metsälaissa erirakenteisen metsän hakkuut tulivat sallituiksi. Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka niin metsänomistajat kuin yleensäkin suomalaiset suhtautuvat siihen valtaosin myönteisesti. Viimeistään kun valtion metsiä koskeva Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite tulee eduskuntakäsittelyyn, eduskunta joutuu ottamaan kantaa jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmään. Samalla voitaisiin ulottaa avohakkuukielto koskemaan myös yksityisomistuksessa olevia metsiä. Vähintäänkin metsän jatkuvaa kasvatusta voitaisiin lailla edistää metsälain muutoksen yhteydessä. Metsän jatkuvan kasvatuksen menetelmän koulutusta ja neuvontaa tulee tehostaa ja parantaa metsäalan oppilaitoksissa sekä neuvontajärjestöjen kuten Suomen Metsäkeskuksen toimesta.

Lisätietoja:

Antero Eerola, puheenjohtaja

Uudenmaan Vasemmistoliitto ry.

040 323 0176

antero [dot] eerola [at] gmail [dot] com